RNK:lle myönnettiin keväällä 2025 Suomen Olympiakomitean seuratukea ja tuen avulla lähdettiin kehittämään datapohjaisen strategian laatimista ja strategisen johdon osaamisen kehittämistä.
Seuratoiminnan kehittämisessä perinteiset mallit keskittyvät usein lyhyen aikavälin suorituskyvyn optimointiin ja kilpailullisiin saavutuksiin. Sosiaaliset ja henkiset taidot, jotka ovat tärkeitä yksilöiden pitkäaikaiselle kehitykselle, jäävät usein taka-alalle. Yhteisöllisyyden vahvistaminen ja urheilun integrointi osaksi elinikäistä kehitystä ovat jääneet vähälle huomiolle. Seuratoiminta on paljon muutakin kuin vain harrastamista. Kaiken taustalla on useita eri henkilöitä ja tahoja, jotka mahdollistavat toimintaa omalla panoksella ja osaamisella, ja ovat näin ollen olennainen osa urheiluseuran menestystä.
Tästä muodostui yhteistyössä HC4Sportsin kanssa Yhteisölähtöisen johtajuuden valmennusohjelma. Valmennusohjelmaan osallistuvat RNK:n lisäksi VG-62 ja Aura Golfin valmennus- ja junioritoimikunta.
Valmennusohjelma uudistaa perinteisen johtamisajattelun yhteisölähtöiseen suuntaan, jossa peli ja yhteisö muodostavat erottamattoman kokonaisuuden. Ohjelma on suunniteltu urheilujohtajille, jotka haluavat vahvistaa kykyään nähdä urheilu yhteisönä ja peli sen ilmaisun tilana. Valmennus tarjoaa konkreettiset työkalut ja ajattelutavat, joiden avulla johtajat voivat rakentaa kestävää ja merkityksellistä urheilukulttuuria.
Yhteisölähtöinen johtajuus ei ole pelkkä teoria, vaan se on käytännön tapa ymmärtää ja kehittää urheilutoimintaa suhteissa, rytmissä ja jaetussa merkityksessä.
Ohjelman ydinajatus
Valmennus auttaa johtajia ymmärtämään, miten peli ja yhteisö elävät suhteessa toisiinsa, rakentamaan yhteisön oma, jaettu ja elävä tietoperusta ("dialogi") sekä kehittämään peliä ja yhteisöä mahdollistavia rakenteita ja toimintamalleja.
Urheilun eetos - ajattelun perusta
Peli keskiössä - yhteisö edellä -ajattelu tuo Olympialiikkeen eetoksen nykyaikaan. Toiminta ymmärretään suhteena peliin ja yhteisöön, ja pelin ja yhteisön välisenä suhteena. Uusi paradigma tunnustaa, että urheilu on enemmän kuin suoritusten summa. Se on elävä, kehittyvä yhteisö, jossa jokainen jäsen osallistuu merkityksen luomiseen. Kun peli asetetaan keskiöön ja yhteisö nostetaan etusijalle, syntyy kestävä perusta todelliselle kehitykselle ja vaikuttavuudelle.
Yhteisön itsearvioinnin rooli ja sisältö
HC4Sportsin yhteisön itsearviointi koostuu kolmesta testistä, jotka kartoittavat yhteisön yhteyksiä, suhteita, suuntaa ja rytmiä. Jokainen testi mittaa eri näkökulmia yhteisön tavoitteista, kriittisyydestä ja valmiudesta kehittää suhdetta peliin ja yhteisöön.
Muutosvalmiustesti
- Kohde: Johto ja hallinto
- Tuotos: Muutosvalmiusindeksi, hallinnollinen tavoiteprofiili
- Kuvaa valmiutta uudistua ja sopeutua yhteiseen muutokseen. Testi paljastaa, kuinka valmiina organisaation johtotaso on arvioimaan tavoitteitaan ja kokemuksiaan tukemaan yhteisön ja pelin kehitystä.
Seurayhteisötesti
- Kohde: Koko yhteisö (ei pelaajat/urheilijat)
- Tuotos: Kestävyys- ja yhteenkuuluvuusindeksit, yhteisöllinen tavoiteprofiili
- Kuvaa yhteisön kantavuutta ja elinvoimaa. Seurayhteisötesti mittaa yhteisön sisäistä vahvuutta, kulttuurista kestävyyttä ja kykyä toimia yhdessä jaettujen tavoitteiden pohjalta.
Reflektiivisyystesti
- Kohde: Valmentajat ja urheilijat
- Tuotos: Reflektiivisyysluku, valmennuksellinen tavoiteprofiili, urheilullinen tavoiteprofiili
- Kuvaa reflektiivisyysalttiutta eli valmiutta pysähtyä, nähdä ja jakaa tavoitteet ja kokemukset suhteessa peliin ja yhteisöön, osana yhteistä rytmiä. Tämä on keskeinen mittari sille, kuinka syvällisesti yhteisö kykenee rakentamaan yhteistä rytmiä suhteessa peliin ja yhteisöön.
Yhteisön itsearvioinnin testit muodostavat yhdessä kokonaisvaltaisen kuvan yhteisön tilasta ja valmiudesta kehittyä kohti yhteisölähtöistä johtajuutta. Ne eivät ole erillisiä mittareita, vaan toisiinsa kietoutuvia näkökulmia samaan kokonaisuuteen.
Pelaajakehitysindeksi (PKI)
Pelaajakehitysindeksi kuvaa, miten yhteisön kulttuuri ja valmennusprosessi heijastuvat peliin, ja miten peli vahvistaa yhteisön arvoja, merkityksiä ja suuntaa.
Indeksi perustuu maajoukkuevalintoihin, jotka osoittavat yhteisön todellisen vaikutuksen kansainvälisen tason pelaajakehitykseen. Tulkinta syntyy suhteessa vertaisiin – laadun, ei määrän, mittana.
PKI ei mittaa tuotantoa, vaan kulttuuria, peliä yhteisön ilmaisun tilana. Se kertoo, kuinka hyvin yhteisö onnistuu luomaan ympäristön, jossa pelaajat voivat kehittyä kansainväliselle tasolle.
Vaikuttavuuden ulottovuudet
Kaikki nämä ulottuvuudet kietoutuvat toisiinsa muodostaen yhteisön vaikuttavuuden kokonaisuuden. Keskiössä on yhteisö itse ja sen kyky nähdä, ymmärtää ja kehittää itseään.
Miksi teemme ensisijaisesti testejä emmekä kyselyitä?
Testi pakottaa yksittäisen ihmisen ajattelemaan ja valitsemaan suunnan. Testilogiikka ei kysy "miltä tuntuu", vaan "mihin olemme valmiita asettumaan". Arviointi määrittelee, mitä henkilö pitää tärkeänä ja kenen tehtäväksi ymmärtäminen asetetaan. Testin tulokset antavat päätöksentekokelpoista tietoja ja strategisia valintoja.
Kyselyssä tarkastellaan yksittäisen ihmisen omia kokemuksia, mielipiteitä ja toiveita. Kysely on erinomainen väline, kun tavoitteena on operatiivinen tilannekuva ja nopea reagointi. Se tuottaa signaaleja, joiden avulla toimintaa säädetään (tietoa arjesta ja ilmapiiristä). Kyselyissä on piilevä riski: seurajohto joutuu tulkitsemaan tulokset, priorisoimaan resurssit ja perustelemaan päätökset yksin. Kyselyt tuottavat palautetta, ei yhteistä suuntaa.
